Siirry pääsisältöön

Smörissä tuunataan skandimakuja

Pääsin jokin aika sitten herkuttelemaan työn merkeissä turkulaiseen ravintola Smöriin. Söpö pikkuravintola kirjastokorttelin kivijalassa Aurajoen rannalla tarjoaa skandimakuja tuunattuina tähän päivään fine dining -hengessä ja oli onnistunut valinta kansainvälisen ryhmän illallispaikaksi. Ravintolan nimi näkyy mielestäni ruokien täyteläisyydessä, ei onneksi niinkään rasvaisuudessa. Tomaattia, lihaa, keltuaista, vaahdotettua voikastiketta... Tuntuu siltä, että Smörissä ollaan umamin lähteillä raaka-ainevalinnoissa. Alkuruoka yllätti makumaailmaltaan eniten. Huippukauniiseen annokseen oli saatu ladattua jopa liikaakin makuja, ja pääraaka-aine poro jäi tavallaan lisukkeiden varjoon niin ulkonäössä kuin mauissakin. Pääruoka (siikaa, savulahna-perunaa ja voikastiketta) oli perinteisempi ja todella herkullinen. Jälkiruuassa ihastutti etenkin passionsorbertti, joka oli Täydellinen! Kirpeä ja täyteläinen yhtä aikaa. Luvattua paukkumaissikrokanttia odotin enemmän, nyt luulen havainneeni muutaman hippusen krokanttia lautasella. Suositusviinit sopivat menuun loistavasti ja nostivat tunnelmaa entisestään. Tämän illallisen perusteella Smör on mutkaton paikka vaativaankin nälkään.

Alkutervehdys oli kiva odotellessa: pieni tomaattikeittoshotti

Alkupala oli huiman kaunis: haudutettua poroa, juureksia ja punakaaliserbettiä


Pääruoka oli perinteisin annoksista: siikaa ja savulahnaperunaa


Rapsakoita kasviksia lisänä


Jälkkäri: piimäkakkua, passionsorbettia ja paukkumaissikrokanttia.

Kommentit

  1. Näiden kuvien ja kommenttien jälkeen minunkin pitää ehkä Smöriin toiseenkin kertaan mennä. Ekalla kerralla kun ei tarjoomukset oikein vakuuttaneet... Ruoka oli kyllä ihan hyvää, mutta ei millään tavalla erityistä. Pitäisi varmaan antaa paikalle toinenkin mahdollisuus :)

    VastaaPoista
  2. Annokset olivat mielestäni tosi kauniita - se oli jo puoli ruokaa ;) Laskun loppusumma oli kyllä aika kova, mutta toisaalta palvelu oli hyvää ja olimme ruokaan tyytyväisiä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Karppaajan muhkea lihapata

Käy tämä pata muillekin kuin karppaajille, mutta alkuperäisen reseptin olen bongannut karppaus-infon sivuilta. Lihapataan ei tule jauhoja tai muita saosteita, vaan se saa muhia rauhassa uunissa ihanan pehmeäksi. Laita pata tekeytymään jo aamulla ja hauduttele kypsäksi ulkoilupäivän aikana.



Tässä oma versioni padasta, josta riittää isollekin porukalle.

1,2 kg naudan kulmapaistia
1,5 rkl voita tai margariinia
suolaa, pippuria
paprikajauhetta
1 litra vettä
2 lihafondi-kuutiota / kasvisliemikuutiota tms.
1 pieni sipuli
3 valkosipulin kynttä
6 rkl tomaattipyrettä
2-3 rkl dijon-sinappia
1-2 rkl ketsuppia
2-3 rkl soijaa
4-5 porkkanaa paloiteltuna
2 sipulia isohkoina lohkoina
2 prk ruokakermaa
1 pkt Koskenlaskijaa

Leikkaa huoneenlämpöinen liha ohuehkoiksi siivuiksi syiden vastaisesti. Ruskista siivut nopeasti kuumalla pannulla voissa. Mausta lihat kevyesti suolalla, pippurilla ja runsaalla paprikajauheella. Siirrä palat uuninkestävään isoon pataan. Kiehauta paistinpannulla litra vettä, lisää …

Jälkimarinoitu paahtopaisti

Jälkimarinointi on helpoin tapa saada kunnolla makua paahtopaistiin. Valmista edellisenä päivänä ja tarjoa raikkaan salaatin ja vaikkapa aurajuustoperunoiden kera.




1 kg naudan paahtopaistia
Vähän öljyä
suolaa ja pippuria

Marinadi:
1,5 dl oliiviöljyä
(vajaa) 1 dl soijakastiketta
2 rkl balsamiviinietikkaa
2 valkosipulin kynttä murskattuna
Tuoretta rosmariinia ja minttua (tai muita yrttejä maun mukaan) silppuna noin 1 dl
ripaukset sokeria, suolaa ja pippuria

Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen ja ruskista se sitten pienessä öljymäärässä mahdollisimman kuumalla pannulla joka sivulta nopeasti. Suolaa ja pippuroi kevyesti ja siirrä uunipellille. Paista noin 200-asteisessa uunissa, kunnes paistin sisälämpötila on 55 C. Tällöin sisus on vielä punertavaa. Kääri kuuma paisti tiiviisti folioon ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Itselläni paisti sai vähän rapsakamman pinnan kuin oli tarkoitus, kun taapero oli käynyt vähän säätämässä paistolämpötilaa kesken kaiken... Se 200 C on kuitenkin optima…

Mansikka-kiivi-britakakku

Marenki maistuu minulle kaikissa muodoissaan, joten vanha kunnon britakakku toimii. Marenki puolittain sekoittuu kivasti taikinaan tässä helpossa klassikossa. Taas tuli kiire ottaa kuva, kun pikkuväki hakkasi lusikoita pöytään.


Noin 12-14 palaa

Taikina:
n. 180 g margariinia
n. 1,8 dl sokeria
4 kananmunan keltuaista
1,2 dl maitoa
2,5 dl vehnäjauhoja
3 tl vehnäjauhoja

Marenki:
4 kananmunan valkuaista
2 dl sokeria

Pinnalle:
kourallinen mantelilastuja

Täyte:
4 dl kermaa
sokeria + vaniljasokeria maun mukaan
3-4 kiiviä
litra (pakaste)mansikoita

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi, lisää keltuaiset yksi kerallaan ja vatkaa voimakkaasti. Lisää vuorotellen jauho-leivinjauheseos ja maito.

Valmista marenki vatkaamalla valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen valkuaisten joukkoon.

Levitä leivinpaperilla vuoratulle pellille reunoja myöten ensin taikina ja sitten varovasti päälle marenki. Ripottele päälle mantelilastut ja paista 175-asteisessa kiertoilmauunissa n. 20 minu…