Niinam - nam nam

Tänään Amerikassa vietetään Kiitospäivää. Facebookissa Suomeen muuttaneet amerikkalaiset toivottelevat Happy Thanksgivingiä ja kaipaavat juurilleen. Mekin ollaan saatu kutsu amerikkalaisen ystävän pitämiin juhliin, jotka kuitenkin pyhien puutteessa pidetään vasta viikonloppuna. Olen lupautunut tekemään juhliin aitoamerikkalaisen kurpitsapiirakan, ja vähän jännittää tarjoilla sitä natiiveille vuoden tärkeimmässä perhejuhlassa... Kurpitsasose odottaa jo valmiina, ja sitä tulikin yhdestä muhkeasta myskikurpitsasta litran saavi, joten muutakin käyttöä mössölle piti keksiä. Herkullinen tapa ujuttaa ylijäämäsose käyttöön oli myskikurpitsapesto . Maistui ihanalta pinaatti-ricotta-täytteisten tuoreraviolien kanssa. Onneksi pakkasessa on vielä yksi satsi kurpitsasosetta, teen tätä uudestaankin. Myskikurpitsapesto pastalle n. 2 dl myskikurpitsaa keitettynä ja soseutettuna Kunnon loraus oliiviöljyä Valkosipulin kynsi Suolaa ja mustapippuria Lisäksi parmesania. Siinä kaikki. Ihanaa.

Luonnoksiin jääneitä kirjoituksia on hauska joskus lueskella. Syystä tai toisesta tällainen pitkä postaus oli jäänyt julkaisematta esikoisen vauva-ajalta, nelisen vuotta sitten! Nyt tämä kirjoitus on taas ajankohtainen, kun tyttövauvamme on 8 kuukauden ikäinen. Ekan lapsen kanssa tein kunnianhimoisesti miltei kaikki soseet itse ja tietenkin luomuna. Toisen lapsen kanssa meno on muuttunut, ja valmispurkkien kansi napsahtaa meillä huomattavasti useammin kuin sauvasekoitin surisee... Ehkä saan taas pontta omien soseiden tekoon tätä vanhaa tekstiä lueskellessa. Aikamatka neljän vuoden taakse.... Näitä soseita olen varioinut vauvalle n. 8 kuukaudesta eteenpäin. Mikseivät sopisi jo aiemminkin, jos soseuttaa ruuat sileiksi, ja eri ruoka-aineita on ehditty jo kokeilla riittävästi. Nämä kotikutoiset ateriat ovat olleet meillä vauvan suosiossa ensimmäisinä oikeina ruokalajeina yksittäisten makuannosten jälkeen, ja ne maistuvat vieläkin lähempänä vuoden ikää reippaamminen maustettuna. Meillä m

Paillard tarkoittaa lähinnä ohuen ohueksi nuijittua leikettä esimerkiksi broilerista. Päälle kuuluu latoa mm. tomaattihöystöä, rucolaa ja parmesania. Tämä kesäinen  resepti  muistui mieleeni, kun äitini varusteli sairastupamme jääkaappia muun muassa ohuilla kirjolohifileillä, joita markkinoitiin näppärästi annosfileinä. Ohuiden fileiden makua kehuttiin pakkauksessa kovasti. Voissa rapeiksi paistettuina ja paillardmaisella höystöllä kuorrutettuina herkkua olivat. Ohje neljälle 4 kpl kirjolohen annosfileetä (à n. 190 g) Kunnon nokare voita 1 vihreä paprika 1 punainen paprika 1 valkosipulin kynsi Oliiviöljyä paistamiseen 3 tomaattia 1,5 tl valkoviinietikkaa suolaa ja pippuria Sitruunapestoa (esim. Pirkka) Parmesan-juustoa Rucolaa Paista lohifileet rapeiksi voissa, ensin nahkapuoli alaspäin ja sitten toiselta puolelta. Ohuet fileet kypsyvät 3-4 minuutissa. Kuutioi paprikat ja tomaatit pieneksi hakkelukseksi. Kypsennä paprikat ja valkosipulihake öljytilkassa. Kun paprik

Katkarapukasari oli meillä lapsuudenkodissa illanistujaisruokaa, kun perhetutut kyläilivät. Tätä äitini kokkaili 1980-luvulla, eli ei nyt ihan Janssonin kiusauksen kulta-aikana, mutta melkeinpä jo siitä seuraava suosikki tämä muistikuvieni mukaan oli. Nykyään teen tätä ihan arkiruokana perheelle, ja maistuu mausteinen katkarapukasari vieraille edelleen. Olen vähän lisännyt katkarapujen ja mausteiden määrää alkuperäisestä ohjeesta. 4-6 henkilölle 400 g katkarapuja 1 tölkki tomaatteja tai tomaattimurskaa valutettuna 2 kpl punaisia paprikoita 1 sipuli 3 rkl öljyä 2 valkosipulinkynttä 1,5 rkl curryjauhetta (cayennenpippuria) 2 tl paprikajauhetta 2 tl juustokuminaa 3 rkl makeaa chilikastiketta ripaus suolaa 1-1,5 dl (kuohu)kermaa tai ruokakermaa/kookoskermaa Sulata katkaravut. Kuumenna 2 rkl öljystä pannulla, ja kuullota siinä valkosipulimurska, curryjauhe, cayennenpippuri, paprikajauhe ja juustokumina. Lämmittele, kunnes mausteet tuoksuvat voimakkaasti, mutta älä polt

Lapsuuteni suosikki, ihana Onneli ja Anneli on tehnyt näyttävän paluun nykylastenkin maailmaan ja ikifanina myös omaani. Olen lukenut Ruusukujan tarinat kummitädiltäni Helenalta aikanaan saamastani kirjasta lukemattomat kerrat, vielä aikuisiälläkin. Nyt minulla oli ilo nähdä kirjan elokuvaversio oman kummityttöni Sohvin kanssa jokin aika sitten, ja oli suorastaan liikuttavaa seurata, miten tarina lumosi uudenkin sukupolven. Viikonloppuna otetaan vielä leffan uusintakierros alun perin Onnelin ja Annelin maailman minulle esitelleen kummitätini kanssa. Onnelin ja Annelin tarinat vuosina 1983 ja 2014. Ruusukujalla mansikkamehu nautitaan kristallipikareista, ja leivonnaisten jokainen suupala maistuu erilaiselta. Näissä muffineissa maistui sitruuna, lime ja vanilja sekä mustikka ja sitruunatuorejuusto. Isojen muffinien ohje on perusmuffinssitaikina mustikoilla höystettynä isoina Amerikan muffineina, ja sitruunaiset sievinä pieninä kakkusina. Pienet sitruunaiset tein tällä kah

Tämä resepti on peräisin tiistaitreffeiltä naapuruston naisten kanssa. Kiitos ohjeesta Kaisa, ollaan tehty tätä jo muutaman kerran. Salaatin kruunaa herkku fetakastike - tee saman tien tuplasatsi, sitä kuluu kuitenkin! Iso kulhollinen salaattia, noin 4-6:lle Kahta erilaista salaattia, esim. jääsalaattia ja tammenlehvä Pellillinen kasviksia suikaleina (esim. 2 paprikaa, 3 porkkanaa, pieni kesäkurpitsa, punasipuli) Marinadi kasviksille: 0,5 dl oliiviöljyä, balsamicoa, suolaa, pippuria, valkosipulin kynsi murskattuna, (tuoretta) basilikaa 1 pkt broileria, n. 500 g (hunajamarinoitua tai mausta itse) Sekoita marinadi kasviksille ja kaada suikaloimiesi kasvisten päälle. Paahda kasviksia uunissa mieluiten grillivastusten alla n. 10 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä mutta vielä rapsakoita. Paista broilerin suikaleet kypsiksi ja yhdistä salaatin ainekset. Tarjoa fetakastikkeen kanssa. Fetakastike : 1-2 prk kermaviiliä 0,5-1 pkt fetaa 1-2 valkosipulin kynttä mursk

Tätä helppoa pastaa on syöty suomalaisissa kodeissa jo yli vuoden päivät. Vihdoin Gullichsenien   nettisensaatio ehti meidänkin keittiöömme, ja onhan tämä safka  hyvää. Kaikki pastan kypsyessä valmistuvat soosit ovat mieleeni, ja tämä on vielä keittämättä valmis. Avokado, lime, parmesan ja chili ovat muutenkin suosikkejani, ja mauista tuleekin vähän mieleen ihana lohiceviche . Lime ja chili ovat lemppareitani.   Lautasella.

Viime viikonloppuna meillä juhlittiin: onnea 4-vuotias! Synttäreillä pöydässä kiemurteli käärmekakku ja tarjolla oli enemmän myös aikuisten makuun oleva vadelmainen suklaakakku. Käärmekakku oli päivänsankarin toive, ja sen toteutin yksinkertaisesti pilkkomalla täytetyn kääretortun vinottain kolmeen osaan ja asettelemalla palat käärmeen muotoon. Koristelu hoitui vihreällä elintarvikevärillä ja irtokarkkilaarin saaliilla. Suklaakakkua sain maistaa kerran tiistaijengimme tapaamisessa, ja päätin tehdä saman ohjeen mukaan kakun synttäreille. Ohje on alun perin Pirkan naistenpäiväkakku  ja mielestäni todella hyvä! Suklaakerma ja kirpeä vadelmarahka tiivistyvät kivasti näyttäviksi vaaleanpunerviksi raidoiksi kakussa. Vaaleanpunaisen koristelun vaihdoin valkosuklaiseen. Tein 2,5-kertaisen annoksen, joten kakulla oli kokoa ja korkeutta! Kakusta riitti näin yli 20 juhlijalle. Unohdin kuvata kakun, mutta ehkä tästä saa vähän vihiä kakun koosta.

Blogini palailee aina silloin tällöin elävien kirjoihin - katsotaan kuinka pitkäksi aikaa tällä kertaa. Melkein vuosi on kulunut edellisestä päivityksestä, ja nykyään kotonamme hääräilee neljävuotiaaksi varttuneen isoveljen lisäksi puolivuotias pikkusisko, joten hulinaa riittää. Tosin myös tilaisuuksia kokkailuun, kuten joka kolmas tiistai, kun naapuruston hoitovapaata viettävät naiset tulevat lapsineen kylään omaan pieneen päiväkerhoomme. Valmistamme vuorotellen lounasta ja jälkkäriä koko porukalle, ja on ollut virkistävää saada uusia ideoita puuduttavaan nakkisoppa-linjaan, johon olen viime aikoina väsyneenä lipunut. Ruuat on kuitenkin saatava nopeasti pöytään, joten ohjeiden on oltava helppoja ja nopeita. Tänään oli minun vuoroni emännöidä, ja tarjolla oli broileri-teriyakiwokkia. Wokin kanssa katoin pöytään tuoretta kortianteria, kaupan korianteri-valkosipulimaustettua naan-leipää ja jugurttidippiä. Pienimmät lapset söivät ruokaa ennen teriyakikastikkeen lisäämistä. Ohje n